Edellisestä kirjoituksestani jäi uupumaan se itse asian ydin, mitä ajattelin alkaessani kirjoittamaan. Halusin koettaa olla avoimempi ja uskaliaampi. Koetan kirjoittaa suoremmin tunteitani ylös ja samalla olla rehellisempi. Toinen tavoite olisi keskittyä nimenomaan myös positiivisiin tai parantaviin asioihin. En kuitenkaan voi luvata, enkä haluakaan, yltiöpositiivisuutta ja ainaista jaksamista. Pyydän kuitenkin anteeksi mahdollisesti masentavia kirjoituksiani, silloin kun ne koskevat omia kokemuksiani ja tunteitani *. Säännöllisesti Kun jaksan, yritän kuitenkin laittaa blogiini sivuja ja lähteitä ja linkkejä, jotka olen itse kokenut hyviksi avun lähteiksi.
Olen lukenut toistaiseksi kirjoituksia ja hajanaisia blogeja ahdistuksesta. Silloin tällöin olen rohkaistunut lukemaan hyväksikäytöstä ja sen vaikutuksista lapsiin ja heistä kasvaviin aikuisiin. Välillä vain se ahdistus on helpompi kohdata ja palaan pärjäämään sen kanssa. Ajattelin, että kun olen pikkuhiljaa alkanut taas myöntää itselleni, että ahdistukseni johtuu syvemmistä ongelmista, etsisin jotain sopivampaa luettavaa. Haeskelin tänään hyväksikäytöstä kertovia blogeja ja törmäsin heti ainakin pariin. **
* 3.11.2015 - Otan tuon anteeksipyynnön takaisin. Pyytelen ihan liikaa jo anteeksi ja kokemukseni ovat mitä ovat. Niistä kirjoittaminen auttaa, joten totta kai voin kirjoittaa niistä. :)
** 3.11.2015 - En aikanani miettinyt kunnolla, kun jo heitin linkkejä tekstiini. En tajunnut kysyä lupaa, mikä olisi ainakin hyvän maun mukaista etenkin näin henkilökohtaisista aiheista kertovissa blogeissa. Poistin siis linkit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti